Kehonhallinta
Kehonhallinnalla on oleellinen rooli liikkumisessa ja suorituskyvyssä. Se mahdollistaa synkronoidun liikkeen ja paremman kehon asennon sekä lisää urheilijan kontrollia ja tietoisuutta kehostaan ja lihaksistaan.
Valmennuksesta
Kohderyhmänä ovat noin 8–15-vuotiaat nuoret, joiden luonnollisella kehon kehittymisellä on iso vaikutus heidän lihastensa ja luustonsa kasvuun.
Tässä erityisessä kasvuvaiheessa nuori vaistoaa katkonaisuutta tai kontrollin puutetta kehossaan, koska kehitys on nopeampaa kuin siihen sopeutuminen. Tästä syystä nuorten urheilijoiden osuus romahtaa ja taitotasojen vaihtelu lisääntyy. Urheilijan kehitystä on seurattava, jotta hän voi sopeutua kehossa tapahtuviin muutoksiin.
Tarjoamamme juoksuvalmennus on ihanteellinen noin 10–25 urheilijan ryhmälle, mutta toimii myös pienemmille ryhmille sekä yksilövalmennuksena. Muista ikäryhmistä voidaan sopia erikseen.
ASIANTUNTEMUKSEMME
Juoksutekniikka
Tekniikka on juoksun sielu. Asianmukaisella tekniikalla urheilija voi saavuttaa parempaa suorituskykyä (säästää energiaa ja rentouttaa juoksuaan), vähentää nivelten hankausta ja tapaturmariskiä sekä ennen kaikkea juosta nopeampaa samalla fyysisellä kunnolla (sis. teho, voima, tasapaino, ketteryys, koordinaatio ja kestävyys).
Lihasten vahvistaminen
Voima tukee urheilijan liikkuvuutta ja työntövoimaa (työntää eteenpäin). Paremmilla lihasvoimilla on mahdollista saavuttaa nopeutta, ketteryyttä ja kiihtyvyyttä.
MITEN TOIMIMME
Arvioimme valmennuksen tarpeet yhdessä urheilijan, vanhemman tai valmentajan kanssa. Suunnittelemme valmennuksen sisällön sen mukaan, mikä parhaiten ohjaa miellyttävään ja hedelmälliseen lopputulokseen kunkin asiakkaan kohdalla.
Perusperiaatteena on, että valmennus sisältää kaikki kolme yllä mainittua elementtiä: kehonhallinta, juoksutekniikka ja lihasten vahvistaminen. Kuitenkin tilanteesta riippuen toisia elementtejä saatetaan painottaa tapauskohtaisesti toisia enemmän.
Valmennuksen prioriteetit saattavat jonkin verran vaihdella tarpeiden tai vaatimusten mukaan mutta kuitenkin alussa sovittujen perusperiaatteiden mukaisesti.
Kokemustemme perusteella kehitämme käyttämiämme menetelmiä maksimoidaksemme laadun, läpinäkyvyyden, selkeyden ja arvon. Sen vuoksi kaikissa alla olevissa vaiheissa olemme joustavia, ja pyrimme tarjoamaan urheilijan kehittymisen kannalta olennaisia neuvoja ja parhaita harjoituksia.
Alkukartoitus
Ensimmäisessä tapaamisessa keskustelemme yksilön tai joukkueen rutiineista, rajoituksista ja päämäärästä. Näiden pohjalta on mahdollista tehdä valmennukselle suunnitelma, joka täyttää asiakkaan toiveet ja mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen.
Yksilö- ja ryhmävalmennuksen suunnitelma
Kun tavoitteet ovat selvät, on aika kirjata suunnitelma ja sen perussisällöt sekä koko valmennuskaudelle että jokaiselle valmennustapaamiselle.
Suunnitelman on oltava joustava, koska ikäryhmään mahtuu erilaisia ominaisuuksia, taustoja ja oppimistyylejä.
Lähtötesti
Lähtötestin tarkoituksena on olla vertailukohteena lopputestille, jotta saamme tietoa, millaisiin tuloksiin työ on johtanut.
Tämä testi voi olla yksi muista testeistä, joita joukkue tai urheilija on jo tehnyt, esimerkkinä 30 m nopeuskoe.
Harjoitukset
Tässä vaiheessa toteutamme valmennussuunnitelmaa.
Harjoitukset voidaan toteuttaa yksilölle/joukkueelle tutussa paikassa tai muussa esimerkiksi lihaskuntoharjoitusten tai juoksutestien tekemiselle sovelletussa ympäristössä.
Lopputesti
Lopputesti on identtinen alkutestin kanssa, mutta tällä kertaa saamme tietoa niin yksilön kuin joukkueen kehityksestä.
Tulokset ja palautteen anto
Päätösvaiheessa analysoimme tuloksia yksilökehitystä laajemmin. Fyysisen kehityksen lisäksi pohdimme mahdollisia muutoksia valmennuksen tai joukkueen vuorovaikutuksessa sekä mietimme, kuinka tulokset olivat hyödyllisiä laajemmasta näkökulmasta.
Tässä vaiheessa pohditaan myös mahdollista tarvetta valmennuksen jatkumiselle.
Jatkuva seuranta
Valmennuksen jälkeen tapahtuva seuranta on tärkeää, jotta saamme realistisen käsityksen urheilijan kehityksestä. Seurantaa voidaan jatkaa jonkin aikaa.
Seuranta auttaa myös arvioimaan, olisiko seurannan jälkeen vielä tarvetta hioa tekniikkaa.